Puhelimen muistiinpanot ovat pullollaan ajatuksia, omia ja lainattuja. Ajatuksia joita laitan ylös jakaakseni instagramiin, mutta jotka eivät kuitenkaan rajalliseen määrään tekstiä mahdu. Liian pitkiä, niinkuin ajatukseni usein tuppaavat olemaan. Mutta eihän kevään ensimmäisistä säteistä voi kertoa vain muutamalla lauseella ja emojillä.

Pienenä tyttönä kaaos valloitti ajatukset kun piti ottaa kynä käteen. Tyhjä paperi loi kammon joka väistyi vasta kun oli ihan pakko, ja sitten kynä sauhusi. Palkinnoksi yön, tai aamun aherruksesta sain punaisilla merkinnöillä täytetyn paperin.

Ehkä sen avulla että saan olla jollekin itsestäänselvyys, uskallan jakaa sauhuten kirjoitettuja muistiinpajoja. Keskeneräiset ajatukset eivät haittaa. Tärkeimmät ovat silti tietenkin vierellä, tänään ja huomenna. Se on elämäni suurin onni - pitää joitakin itsestäänselvyytenä. Koska eihän meillä ole muuta itsestäänselvää kun tämä hetki.

Mitä haluan blogissani jakaa?

Rakkautta ja iloa niihin pieniin asioihin. Vaikka peti ei olisi pedattuna, se näyttää silti paremmalta upeanvärisissä silkkisissä lakanoissa. Epäjärjestyksessä olevat sohvatyynyt näyttää paremmilta jos ne ovat kauniita ja muhkeita sohvatyynyjä upeanvärisellä sohvalla. Tämä olkoon paikka jossa asiat ovat järjestyksessä. Juuri niinkuin ne mieleni kaaoksessa ovat. Kirjoitettuna asioilla on omat paikkansa, ja niitä on helpompi käsitellä. Kauneutta, surua, haikeutta ja rakkautta.

Voit tilata sunnuntaisin ilmestyvät ajatukset myös sähköpostitse. Tavoitteeni on inspiroida - ihan tavallisen arjen keskellä.